PIILIS-sääntöjä, PLIIS!
Yleistä:
PIILIS (alun perin Piilosana) on sanaristikon erikoislaji. Alan harrastajat pitävät sitä ristikkomaailman kuninkaana ja siihen paneutumattomat sietämättömänä riesana. Oudosta ensivaikutelmasta huolimatta kannattaa kyllä kokeilla PIILIStä. Se voi olla elinikäisen ystävyyden, jopa rakkauden alku.
PIILIS-ruudukko on vanhanaikaisen ns. höyryristikon näköinen. Ero on vihjeissä. Höyryristikossa vihjeen sisältö on selkeä ja se ilmaistaan ratkottaessa toisella sanalla. Piilosanavihje sen sijaan on lause, joka on yleensä kieliopillisesti ainakin melko hyväksyttävä, mutta sisällöltään aivan puuta heinää. Jokainen vihje sisältää kuitenkin kaksi ratkaisun kannalta olennaista osaa: sanaleikin ja merkitysvihjeen. Vihjeen lopussa on sulkuihin merkittynä ratkaisusanan kirjainten lukumäärä.
Merkitysvihje ei ole yhtä suora kuin höyryristikossa. Ratkaisusana ei ole juuri koskaan vihjesanan synonyymi. Ratkaisusanan sisältöön voi viitata mikä tahansa lauseenjäsen, joskus jopa lauseen tunnelma tai muoto. Aihevihjettä ei ole aina helppo heti tunnistaa, joskus ratkoja oivaltaa sen vasta ratkaisusanan löydyttyä.
Vihjeen sanaleikkiosuus määrittää ratkaisusanan kirjaimellisen muodon. Kun vihjeen molemmat osat sopivat samaan ratkaisusanaan, ratkoja voi yleensä olla täysin varma oikeaan osumisestaan.
Sanaleikkejä on monen tyyppisiä. Lisäksi erityyppisiä sanaleikkejä voidaan jossakin määrin yhdistellä.
Sanaleikkien perustyyppejä:
Kätkö: Ratkaisusanan muodostaa sellaisenaan vihjeestä löytyvä kirjainjono, esimerkki: ”Kun murtovaraskelmit tarinoivat keikoistaan, joku muistaa jokaisen kengän kopsahduksen.”(ASKELMITTARI). Kirjainjono voi olla myös käänteinen, jolloin vihjeessä on yleensä viite lukusuuntaan (takaisin, länteen, ylös tms.), esimerkki: ”Varomatonta peruuttelua voidaan hillitä rakentamalla risteyksiin korokkeita joko ilman istutuksia tai ainakin kaupunkialueille kera. Asenne kiilaamiseen pitäisi myös saada asiallisemmaksi.” (LIIKENNESAAREKE).
Jaotelma: Ratkaisusana jakautuu osiin, joiden vastineet ovat vihjeessä samassa järjestyksessä. Esimerkki: ”Lintu säpsähti, kun vesiväylän vartija astui pihaan.” (KANAVAVAHTI) Jaotelmakin voi olla käänteinen, esimerkki: ”Takaisin kuljetit, juhta – kanervainen ylänkö vastuksenasi – välineet, joita tarvitaan rokotuksen tyyppisiin hoitoihin.”(IMMUNISAATIOT). Käänteinen jaotelma voi myös olla yksittäinen takaperin luettu sana, esimerkki: ”Hevospaikka pimenee, kun hämärät ajat palaavat” (TALLI).
Sisäkkö on jaotelman erikoistapaus, jossa yksi osista sijoittuu toisen sisään, esimerkki: ”Alaraajanpa ympärillä ravisteli isäntä saappaalleen varissutta uunissa haudutettua perinneruokaa”(KARJALANPAISTI).
Alkukirjainjaotelmassa vastaussana muodostuu vihjelauseen sanojen alkukirjaimista ja vihjelauseessa yleensä viitataan jollakin tavalla alkuun, esimerkki: ”Initiaalit Grönlannissa lumesta urakoituina”(IGLU).
Kaiken tyyppisten vihjeiden, niin jaotelmien kuin kätköjen ja anagrammien osat voivat olla myös lyhenteitä, jopa välimerkkejä, esimerkki: ”Väliaikainen/hyväksyttävä parantaa tasapainoa” (VAKAUTTAA).
Anagrammi: Ratkaisusana muodostuu samoista kirjaimista kuin jokin vihjeen sana tai peräkkäiset sanat, esimerkki: ”Miksi liittyy joka syksyyn sama ahdistus?”(KYSYMYSSANA). Anagrammivihjeet ovat usein lauseina luontevampia kuin kätköt ja jaotelmat, joissa ratkaisusanan rakenne rajoittaa vihjelauseen muotoa.
Harvinaisempia ja satunnaisia sanaleikkitekniikoita:
Joskus laatija keksii vihjeitä kirjoittaessaan sanaleikin, joka ei vastaa edellä kuvattuja perustekniikoita. Nämä oivallukset tuottavat usein piilosanailun herkullisimpia hetkiä. Kun ratkojakin saa laatijan logiikasta kiinni, löytämisen ilo on molemminpuolinen ja aito. Näistä ei voi esittää tyhjentävää luetteloa, muutaman esimerkin vain:
Samanmuotoisuus: Sama sana joko perusmuodossa tai taivutettuna voi tarkoittaa eri asioita, esimerkkejä: ”Vaari vakuuttaa.”(TAATA), ”Joistakin merieläimistä lähtee kelmeää hohdetta”(VALAISTA).
Poistot, lisäykset ja vaihdot: Ratkaisusana voi muodostua poistamalla,lisäämällä tai vaihtamalla vihjeen ilmaisemasta sanasta kirjaimia tai tai esimerkiksi ä:n ja ö:n pilkkuja niinikään vihjeessä ilmaistulla tavalla, esimerkkejä: ”Alivaltiosihteeit, Suomen juui sellaiset humoistit”(VIALLISET), ”Pi-pilli, mi-issä o-olet?” (HUHUILU).
Luet vihjeen, luet kaksi, veresi tunnet kuumemmaksi!
Sitten vain ratkomaan!
sanojensommittelua 